Laittaessani Pentti Happosen tauluja myyntiesittelyyn nettiin, kiinitin huomioni muutamaan maisemaan.
Olin tunnistavinani mattolaiturin paikan, jonka sijoitin Kaivopuistoon. Pystyin sijoittamaan nuo matonpesijät omiin muistoihin 80-luvun lopulta, kun kuljimme kavereiden kanssa rantatietä, ja koko 90-lukuun, kun kerran kesässä menimme veneellä kauppatorille Kaivopuiston mattolaiturin ohi. Pesijöiden iloinen puheensorina ja mäntysuovan tuoksu tuli aisteihin.
Toinen taulu johon kiinitin huomiota oli miehet joenrannassa, ranta-aittojen mukaan sijoitin taulun maisemat Porvoonjoelle. Enpä tuotakaan muistanut, että Porvoo on Suomen
toiseksi vanhin kaupunki. Ajatusten edelleen harhaillessa mietin, ottaako mies ryyppyä Porvoon lankkusta ( Bordeaux Blanc) se taisi olla varsin suosittu viini 70-luvulla, vai Eerikin pikakiväärisä ( Egri Bikavérista ), ihimiset keksivät hauskoja nimimuunnoksia.
Kolmannen taulun maisema on mielestäni myös Kaivopuiston rannasta, rakennus näytää Ravintola Klippanilta. Taululuetteloon se on merkitty "Huvila" nimellä. Lainaan Ravintola Klippanin kotisivuilta tekstistä "Seurapiiri elämää ja soutaja mummoja" pienen pätkän. Erityisesti minua huvitti nuo soutaja mummot, varmaan varsin riuskaotteisia haba(hauis)mummoja.
-"Klippan oli kesäleskien paratiisi sekä erityisesti venäläisten upseerien ja heidän daamiensa suosiossa. Pikkupojat kuljettivat näitä pareja salaa saareen ja virallista liikennettä hoitivat höyrylaiva Klippan sekä soutajamummot numeroiduilla veneillään. Akateemisia juhlia pidettiin usein ja ylioppilaat vierailivat ravintolassa erityisesti 1910-luvulla. Monet merkittävät taiteen, tieteen tai kaupan edustajat pitivät juhliaan Klippanilla. Eino Leino kirjoittaa Berliinistä 1.4.1909 L. Onervalle: ”…Luulen, että tulen Tukholman kautta. Mutta senpähän saa sitten nähdä. Vappupäivällisen syömme siis yhdessä Klippanilla, ole vissi siitä!”
Taulut: Pentti Happonen
Tekstistä Seurapiirielämää jasoutaja mummoja lainaus
Lähde:https://ravintolasaaristo.fi/124-vuotta/