Pentti Happonen – lankkumaalarista taidemaalariksi Pentti Hänninen (myöhemmin Happonen, 11.9.1929–2.2.2009) syntyi Kuopiossa. Äiti Anni Happonen toimi keittäjänä Niuvanniemen sairaalassa. Isäksi oli epäilty sairaalassa laitosmiehenä työskennellyttä Vitikkanimistä miestä, mutta isäksi osoittautui metsuri Otto Hänninen. Otto-isä osoittautui ankaraksi jopa väkivaltaiseksi kasvattajaksi. Poika sai helposti selkäänsä. Kerran jopa niin rankasti, että Pentti menetti tajuntansa, jota Anni-äiti piti syynä Pentin 14-vuotiaana alkaneisiin kaatumatautikohtauksiin. Siinä hän saattoi olla oikeassa, koska kaatumatauti eli epilepsia voi syntyä aivovamman seurauksena kenelle tahansa. Kaatumatautia sanotaan myös nerojen taudiksi. Epilepsia invalidisoi Penttiä sekä fyysisesti että henkisesti, koska vanhempi väki piti tautia tarttuvana ja karttoi heitä. Kerran Pentti sai kotonani käydessään voimakkaan grand mal -kohtauksen, jolloin mummoni kiikutti minut heti pois pirtistä. Ennen kaatumatautiset suljettiin omiin hoitolaitoksiin. Kuopiossa lähellä Vehmersalmea toimi Kortejoen kaatumatautiparantola vielä sotien jälkeen. Lääketiede kehittyi nopeasti ja nuoruusiällä Pentin epilepsiakohtaukset loppuivat tehokkaalla lääkityksellä. Väkivaltaisen isän aiheuttaman henkinen trauman vuoksi Pentti ei halunnut elää Hännisenä, vaan otti 1970-luvulla äitinsä sukunimen Happonen. Kuopiosta Hänniset muuttivat talvisosanpäätyttyä Konnevedelle,jossa Otto Hänninen viljelipientilaa jateki Pentinkanssametsätöitä.Kävinäitini kanssa heidän luonaan muutaman kerran1940-luvunlopussa. En ollut silloinvielä kansakoulussa,muttamuistan ensin aamu kuudelta alkaneenkahdentunnin laivamatkan Vehmersalmi-laivallaKuopioon ja senjälkeenpitkän linja-automatkan Kuopiosta Suonenjoen ja Rautalammin kautta Konnevedelle.Matka perille ei ollut kilometreissäerityisenpitkä, mutta sen aikaiset1940-luvun autot ja kuoppaisetsoratiet olivatnykyisiin baanoihin verrattuinahitaita,joten päivä siinäkului. Pentistä eitullut metsuri-pienviljelijää, vaanhänenäitinsäjärjestiPentinveljensä maalarimestariKaarlo Happosen oppipojaksi Helsinkiin senjälkeen, kun onnistuneella epilepsialääkitykselläsairaskohtaukset saatiinloppumaan.Rakennustelineillehänkaatumatautikohtauksiasaavalla ei olisiollut asiaa. Kaarlo Happonen oliHelsingissä kysytty alanammattimies,jotenPenttipääsihyväänoppiin ja töitä riitti. Samalla värisilmä ja maalien käyttötuli tutuksi. Kaarlo-enopani merkille oppipoikansahuolellisuudenja pikkutarkkuuden ja totesi,että kun olet noin tarkkakätinen poika niinkokeilepataulujenmaalaamista. Penttinoudatti enonsaneuvoja ja aloitti maalarintyön ohella taulujen maalaamisen. Ensimmäiset rakennusmaalarin työn ohellamaalatuttaulutovat 1960-luvulta ja neonmaalattu tavanomaisellatyylillä.Naivistinentyyli,jonkaaloitti ranskalainentullimies HenriRousseau1844–1910, tuli myöhemmin.Pentti kaupitteli niitä ovelta ovelleja, kunniitä meni kaupaksihyvin, hän rohkaistui ja päätti ryhtyä opiskelemaantaidemaalariksiensinTyöväen opistossaja myöhemmin Työväen sivistysliiton ylläpitämässäja 1935perustetussa Helsingin avoimessa taidekoulussa.Ensimmäisen vuoden jälkeentekniikkaaja taito oli kehittynyt siihen pisteeseen, että töitä eienää tarvinnut myydä ovelta ovelle, vaanniitäostettiin näyttelystä jaosahävisi, jolloin Penttituumi,että turha on jatkaa taidekoulussa, kuntaulut kelpaavatko jo varkaillekin. Ilta-Sanomat 28.11.1970 kirjoitti:Taidehuone Vartiaisellaavataan tänäänuusi näyttely. Pentti Hänninen esittäytyykolmellakymmenelläkuudellatyöllään. Töistä mainittakoon mm. tasavallan presidentin syntymäsija Lepikontorppa,jonka portaillaseisoopolvihousuinenpresidentti. Kesäistä Helsinkiä on myös runsaasti mukana.Kaivopuiston rannan matonpesijöitä, Uunisaarta,Suomenlinnaaja Kauppatoria.PenttiHänninen on kuopiolainenja esiintyy nyt ensimmäistä kertaa helsinkiläisille taiteenystäville. Hänninenon ammattimaalari, häntoimii nimittäin rakennuksilla maalarina.Ihan tavallisena lankkumaalarina, tauluja hän tekeesivutoimisesti.Tätä sivutointahän onharrastanut seitsemän vuotta.Hän onmyös opiskellut Työväenopistossa.Opettajan toimi tuolloinMatti Vainikainen.